Viikon syyslomani jälkipuolisko kului Katrin kanssa Voolahdessa syksyisellä harjoitusleirillä (loman aloitin Skorvössa). Lomalla tärkeässä roolissa ovat tunnelmat – ehkä kuvat välittävät jotain niistä?
Kuva: Veto!
Kajakki jota kutsutaan nimellä “Tölkki” sai synninpäästön. Opin viimein melomaan sitä Epic-melallani. Voolahden kylmässä ja matalassa vedessä saavutin suuremman sileän veden huippunopeuden kuin koskaan millään yksiköllä. Ei se hidas ole, sittenkään.
Kuva: Aamu Voolahdella
Tämä aamu palautti mieleeni erään vuodenvaihteen, jolloin pääsimme päivä toisensa jälkeen luistelemaan peilikirkkaille jäille ..
Kuva: Iltatekemisiä
Mikä oli tölkin salaisuus? Lyhyemmät vedot, kiivaampi kadenssi? Vai uusi melako rokkaa?
Uusi mela? Epic-mela minulla on ollut jo kolme vuotta, jollen väärin muista. Juurihan kirjoitin, että viimeinkin opin melomaan Tölkkiä myös Epic-melalla. Aiemmin en saanut siihen tuntumaa muulla kuin Bracsa II:lla (ja Jantex Gammalla), mutta ne ovat minulle huonompia melavaihtoehtoja muista syistä.
Muutenkaan kyse ei ole mistään noin perustavaa laatua olevasta asiasta, vaan hienosäädöstä .. voimankäytön ajoituksesta vedon aikana. Aiemmin tuntui että Tölkkiä Epic-melalla meloessa vedon alku meni hukkaan. Nyt löysin oikean tuntuman. Asia on hyvin vaikea pukea kirjoitetuiksi virkkeiksi, voin yrittää joskus selostaa vajalla, vaikka ergon äärellä.
Oukki. “Käppyrä-kajakki” koulukunnan jatkuvia haasteita ja aiheita on juuri tuo sanoiksi pukeminen. Mielenkiintoinen alue kompastella ja tehdä itseensä ymmärretyksi tavalla jota itseki haluaa!
Hmm. Kyse on suurinpiirtein seuraavasta:
Suurirokkerinen ja kevyt kajakki, kuten Tölkki, kiihtyy erittäin hyvin. Kolikon kääntöpuoli on, että se myös hidastuu hyvin, jollei melota. Kaikkien kajakkien kulkuhan on periaatteessa samanlaista – veto kiihdyttää, vetojen välissä veden vastus hidastaa vauhtia.
Erityisesti melanvedon alussa, nopeuden ollessa alimmillaan, Tölkki kiihtyy hyvin melko pienellä voimankäytöllä. Tämä + mela jossa on pehmeä vedon alkuosa + hidas voimantuottaja melan ja jalkatuen välissä eivät ole helpoin mahdollinen yhdistelmä. Helposti käy niin, että vedon alku menee hukkaan, kun melassa tuntuu kunnollista vastusta vasta hieman myöhemmin vedon aikana. Tämä on edellämainitun lisäksi erityisesti uudenmalliseen kilpuriin, kuten Tölkkiin, liittyvä haaste, siinä kun melan veteenlaitto onnistuu hyvin läheltä keskilinjaa ja hyvin pystyssä asennossa.
Löysin ratkaisun, mutta en itsekään ole ehtinyt täysin analysoimaan, mitä löysin. Kerron myöhemmin. Nyt voin kertoa, että ratkaisu liittyy melan lavan veteen saattamiseen. Avainlause on: enemmän lapaa nopeammin veteen.
Yhden oleellisen asian kuitenkin haluan mainita: kyse ei ole tekniikkani muuttamisesta yleisellä tasolla, vain tämän kajakin erikoistapauksessa. Melon kaikkia kajakkejani niiden edellyttämällä tavalla. Erityisesti merikajakissa täytyy tehdä kompromisseja.
PS. Jos katsot ylintä kuvaa tällä sivulla, huomaat että kyllä se aika tavalliselta tekniikalta näyttää. Ei mitään radikaaleja muutoksia siis.
Liittyykö ajoitus siihen, että jalan paine kasvaa jo upotuksen aikana. Sen vaikutus minunlaisella kevytmelojalla on suuri, vedon alku on huomattavasti löysempi ilman jalan alkupainetta.
Jep, vähän sinne suuntaan. Voimavaiheen alun ajoituksesta on kyse.