Millaista on melojien uimahallivuorolla? Mitä siellä tehdään? Seuraavassa joitakin välähdyksiä Merimelojien yleisvuorolta, jossa on hyvin tilaa harjoitella. Merimeloja, tule mukaan!
Merimelojien vuoroilla ei ainakaan näin alkukaudesta ole muodollista ryhmäopetusta, vaan painotus on vapaassa harjoittelussa. Neuvontaa saa, lähes joka kerta paikalla olevat kokeneet seurakouluttajat opastavat tarvittaessa kädestä pitäen. Jokainen on melontakoulussa saanut opetusta peruspelastautumistaidoissa, lämpimässä vedessä niitä on hyvä harjoitella. Yläkuvassa on meneillään hieman peruspelastautumista vaikeampi temppu, olisikohan istuimessa jotain vikaa?
Kajakin ohjaamista on hyvä harjoitella. Erilaisten etu- ja takaperäsimien ja niiden yhdistelmien harjoiteltu hallinta on valttia, kun olosuhteet muuttuvat vaikeammiksi. Paitsi tekniikoiden itsensä, myös niiden harjoittelun tuoman koordinaation ja kehonhallinnan paranemisen myötä.
Erilaisten tuentojen harjoittelu on uimahallissa helppoa. Tuentataidot eivät korvaa tasapainotaitoa, eikä hallissa nipin napin pelastava tuenta riitä merellä saati virtaavassa vedessä, mutta niiden harjoittelu tutustuttaa samalla kajakin hallintaan lantiolla.
Eskimopyörähdyksen ydinasian, kajakin lantiolla tapahtuvan käännön (hip snap / hip flick) harjoittelu onnistuu parhaiten altaan reunan kaiteesta kiinni pitäen.Uimahallivuorolla käytetään sekä pitkiä merikajakkeja että lyhyempiä koski- ja poolokajakkeja.
Eskimopyörähdyksen opettelussa kokenut opastaja on korvaamaton apu! Kuvassa pyörähdystekniikka ei vielä ole loppuun saakka hiottu, mutta tulosta saadaan jo, meloja nousee vedestä. Uima-altaassa on runsaasti tilaa harjoittelulle, toisten melojien aiheuttama pieni ristilaine lisää todellisuuden tuntua.
Eskimopyörähdyksen voi tehdä monella eri tavalla! Kuvissa sekä eri henkilöitä että eri tyyppisiä eskimopyörähdyksiä.
Eskimopyörähdyksen, ja tuentojenkin, alkuopettelussa melakelluke on hyödyllinen kapine. Sitä voi käyttää melan kanssa tai ilman, ns, käsieskimoa opetellessa.
Tietenkin hallissa voi ja kannattaa myös meloa! Erilaisten tekniikoiden harjoittelu yhdistettynä melontaan tuo varmuutta niiden käyttöön. Ehkäpä jonain kertana näemme nuoret ratamelojammekin tekemässä 25 metrin vetoja yhdistettynä kauniisiin ja tehokkaisiin käännöksiin? Vaikkei oma esitykseni 10 metrin rykäisystä kovin tasokas olekaan, haastan ratanuoret pistämään paremmaksi!
Kaikki hauska päättyy aikanaan, niin myös hallivuoro. Kajakit otetaan pois vedestä, kuivataan ja kannetaan säilöön. Altaan rataköydet laitetaan takaisin. Jäljet siivotaan.
Hallimelonta on hauskaa puuhaa, sanovat iloiset kävijät!
Rauli näyttäis olevan valmis vaikka Sjoan reissulle, sen verran tyylikkäästi Super Sport pyörii. Mulla SS lähti lapasesta yhdellä Norjan reissulla Sjoan kanjonissa ja ns. bussistopparin välttääkseni jouduin polskimaan niin, että Okesporin tiukat neoprentossut lähitivät jalasta. Sutisen Petri on tullut uimalla ko. hontosta, mutta kuulemma kaikki eivät ole..
Tunnustan, että taidoissani on koskimelonnan saralla ammottava aukko. Onneksi sentään tiedän, mitä en osaa. Paitsi että kajakin käsittely sileällä on eri juttu kuin virrassa, on virran luku osattava ja virran käyttäytymistä tunnettava.
Jos tällä artikkelilla ei uusia halliharjoittelijoita löydy, niin on kumma.
Vinkiksi miten pääsee alkuun, jos joku kokee reverse screw rollin hankalaksi hahmottaa. Saat melan hyvin taakse oikeaan asentoon, kun aloitat pyörähdyksen mela kajakin suuntaisesti vedessä, olet etukannelle kyyristyneenä ja teet siitä etukädellä kaksi pitkää pinnan suuntaista pyyhkäisyä, ensimmäisellä viet lavan takakannelle ja samalla kansi kääntyy pohjan suuntaan, toisella pyyhkäisyllä palautat lavan eteen ja käännyt samalla alkuasentoon vastakkaiselle puolelle. Alkuasennossa lavan kämmenpuoli oli kuitenkin ylöspäin ja loppuasennossa se on alaspäin. Lapakulman osalta pyyhkäisy on täysin samanlainen kuin siirrettäessä kajakkia sivusuunnassa tai kasi-tuennassa, paitsi että lapa kulkee pitkän matkan etukannelta takakannelle ja takaisin. Luultavasti tälläkin kokonaisuudella on oma nimensä, mutta reverse screw on selvästikin loppupuolikas kuvailemastani – eli yleensä se eskimon jännempi puolikas
Sculling roll pyörähdystäkö selität?
Erkki: tu näyttään hallille mitä noi kirjaimet tarkottaa!
On liian myöhäinen reeniaika minulle – muuten kyllä änkeytyisin kai vaikka väkisin. Tänäänkin menin Eskimoiden harjoituksiin, vahingossa. Onneksi hyväksyivat mukaan, että ei tullut turha reissu.
Myöhänen reeniaika tekee sen, että kun on oikein mukavaa.. – niin ei malta enää mennä koko yönä nukkumaan.. (:
Ja huomenna kun menee reenaamaan luistelua.. – niin saa laskea lisää lampaita.. (:
Mutta tapahan tästä tulee.
jep Tuula, se vetää kyllä 12.00 aina reenien jälkeen ennenkun kierrokset laskee unen tasolle…
Harmaan päivän pelastuksi linkki harrastuksen alkuajoille. Ja varmaan tästä saa vauhtia eskimotreeneihin siellä hallissa..
Hyvä filminpätkä ~ Historiaa…
Olisi jännä kuulla / lukea jo kokeneempien melojien etenemisestä vetisessä harrastuksessaan.
Nykyisin melonta on suurelta osin mennyt kaupalliseksi välineurheiluksi.
Tässä Maken tuuppaamia pätkiä lisää. Kymppiuutisten kevennys Muonion Äijäkosken SM-kisoista noin -87/-88. Mulla oli ekaa kertaa slalomi alla, alussa raidallisessa t-paidassa:
http://youtu.be/JX77pQJO8NQ
Urheiluruutu sentään käsitteli asiaa vakavammin.
http://youtu.be/G_oltqzX8a8
Kiiminkijoen Koitelinkosken kisat myös -80 luvun lopulla. Esa Veijolan kommentti pätee edelleen.
http://youtu.be/PfwzqeZ-g_Y
Langinkosken kisat keväällä -90. Oli aika duuni vetää naruja joen yli, vaikka Äijäkoski on vielä leveämpi. Tuolla vedin ekaa kertaa C1:llä, harmi ettei sitä ole osunut pätkälle..
http://youtu.be/qJ25fLzAX2w
Tosi meininkiä pilke silmäkulmassa!
Hauskoja aikoja, nuo? Merimelojien koskijaoston toimintasuunnitelmassa 2012 näyttää olevan sileän veden pujottelukisa, arvatenkin vajalla. Siihen mukaan vain, näyttämään harrastelijoille miten kuuluu meloa.
Noita videoita katsellessa alkaa vanha suola janottaa.. Jos hommais uuden mallisen C1:n, niin sillä vois näyttää sileän veden tekniikkaa. Aika paljon noi vastavirtakäännökset näyttää perustuvan perän upottamiseen ja siihen uuden mallinen kalusto soveltuu hyvin.
Videosikermästä näkyy hyvin, miten tekniikka kehittyy. Leukkusen Pete vääntää Nukarissa eskimoita, mutta Langilla on jo Suomen mestari. Esa Veijolan toteamus pätee edelleen: “Parasta tässä lajissa on se, että saa viettää aikaansa ulkona ja ennen kaikkea veden päälä. Ja kaiken lisäksi seon vielä hauskaa”.
Se mikä videoista ei näy, on se että kun kaverile laitetaan numerolappu rintaan niin toisilla hermo kestää ja toisilla ei.
Hienoja vetoja, mutta kyllä on kalusto ja käännökset kehittyneet noista ajoista ketterämmäksi. Samat perusjutut kuitenkin ovat samoja.
Kestosuosikkini on tämä (ei tietenkään voi suoraan verrata, kun maailmanmestari näyttää mallia..)
hmnm… tuosta VOISI LUULLA, etttä Hannu joutuisi kesän pujottelukisassa koville vanhalla kalustollaan. Mutta vaikkapa tästä näkee että uusi käännös KYLLÄ LÄHTEE tarvittaessa äkkiä:
https://picasaweb.google.com/108168638494451421824/YkanKymppi2152011#5610350080399669714
Daniele Molmentin viimeinen lasku kanoottipujottelun EM-kisoissa 2011
Jos Hannun laskua Nukarissa pitää verrata johonkin, niin ehkä sitten johonkin aikalaiseen (vaikka vertailun lopputulos onkin aikalailla sama)… Tässä Richard Fox ottaa neljännen maailmanmestaruutensa 1989:
Aika erinäköistä menoa Daniele Molmentin moderniin kisalaskuun verrattuna. Sitten noiden aikojen säännöt ovat muuttuneet merkittävästi (parikin kertaa), ja samalla myös kalusto (sääntömuutosten ja myös ihan perinteisen tuotekehityksen toimesta). Tuo Molmentin nykytekniikka ei kuitenkaan ole ennenäkemätöntä, 80-90- luvulla hallikisoissa (=tasaisella) meno oli tuollaista porttikeppien nuolemista, peränupotusta ja voimalla vääntämistä. Koskessa ei menty samanlaisella riskillä, silloinen viiden sekunnin virhe olisi ollut tehokas tuloksen tappaja (tosin eivätpä nuo huiput niitä nykyisiäkään kakkosia juuri ota…). Myös ratojen pituus on muuttunut noista yli kolmen minuutin vedoista puolentoista minuutin tuntumaan, mikä oleellisesti muuttaa homman luonnetta…
Onko 2012 sileän veden kisoissa veteraanisarja? Saako hallille portit ripustettua? Ei sillä että vanha suola janottaisi…
Ja lopuksi muistutetaan vielä, että Nukarin legendaaristen kevätkisojen aikaan yksivuotias Daniele harjotteli vasta kävelyä autuaan tietämättömänä maailman upeimmasta urheilulajista
No ei todellakaan pidä verrata johonkin Foxin voittolaskuun. Nukarissa olin vasta aloittelija, ensimmäinen varsinainen melontakausi alkamassa koskessa. Näkee filmistäkin, etten osannut tehdä mitään kun virtaan lähdin. En edes tukea ottaa. Hallissa voi treenata eskimoa ja sileän veden porttitekniikkaa, mutta virran lukemisen oppii vasta ajan kanssa koskessa. Nukarissa vesi meni sellaista vauhtia, ettei sitä edes tajunnut. Vähän helpompi oli tottua Kymijoen jälkeen veden vauhtiin Norjassa.
Ei hätää, eiköhän kaikki moiset vertailut ole tehty kieli poskessa… Fox/Molmenti-vertauskin on hieman kyseenalainen, kun kalusto, rata ja osin lajikin on jo toisenlainen.
Hieno pätkä. Olli Taipale? Olipas mutasta vettä…!
Hannun broidi oli tosiaan päivän paras Merkkari noissa kisoissa, Hannun keskittyessä demonstroimaan videollakin porttien kolistelua ja eskimotaitojaan (muistaakseni myös käsieskimo!). Allekirjoittaneella oli eskimo vielä vähän öh… puolitiessä (ja eka kerta kunnon koskessa). Skabat pidettiin 26-27.4., jolloin tulva oli huipussaan.
Vesi on tosiaan eri väristä kuin uimahallissa. Veli vilahtaa lopussa 9 numero rinnassa. Taitaa olla Make joka suorittaa uimamaisterin tutkintoa. Leukkusen Petellä eskimo oli jo hanskassa, vaikka pystyyn pääsy kesti jonkun aikaa. Minä olen heti alussa keltaisella pulkalla, Perception Mirage. Sitten vielä toisen kerran, mutta fllmi katkeaa juuri ennen kippaamista. Ja sitä käsieskimoa. Tossa vaiheessa ei ollut puhettakaan, että olisin pystynyt melomaan slalomilla. Edelleisenä kesänä olin käynyt muutaman kerran Kymijoella uimassa ja siitä sain sisua opetella eskimon talvella hallitreeneissä. Nukarilla pidettiin pujottelukisat myös edellisenä syksynä ja silloin vettä oli vähemmän ja ehti ehkä miettimään mitä tapahtuu. Kevään -86 vesitilanne tuli yllätyksenä ja harvalla oli taidot läheskään riittävällä tasolla. Oltiin enemmän tai vähemmän aloittejoita. Mutta into kovasi puuttuvat taidot. Lähdön jälkeen kyse oli vain pystyssä pysymisestä ja portit vaan kopsahteli kypärään.
Välillä kuulee arpomista esim. keskiviikkokisaan osallitumisesta, kun siellä saattaa kaatua. Tossa pätkässä on sitä oikeaa asennetta, rohkeasti mukaan vaan. Joskus voi päästä esiintymään vaikka TV:hen (:
Aarne Miettinen opastaa kajakin ohjaamista duffek-vedolla
Toi on tuolle alukselle jo aiemmin tuttu opetettu käännös: paatti aloitti omin päin ja ehti tehdä neljäsosan käännöksestä jo siinä vaiheessa kun Aarne vasta oli vetänyt liikkuvat taa ja aloitti varsinaista vetoa
Viikoittaiset uimahalliharjoitukset jatkuvat: meloinpahan hallissa pitkästä aikaa keltaisella hirmulla, jolla aikanaan opettelin eskimopyörähdystä. Paikallaan istuminen näyttää erikoiselta, kun takakansi on monta senttiä pinnan alla. “Yellow submarine” siitä tulee, kun vauhdissa siirtää painon eteen. Jos ensi kerralla opettelisi “keulanupotuskäännöstä” tuolla. Aarne näytti sellaisenkin tempun osaavan.
Boreal Desing lopetti eilen toimintansa. En ole koskaan noilla kyllä melonut, mutta eikös Rockpoolin toimittaja (Nykyään Samba-kayaks) myy niitä? En tiedä mikä oli syy lopettamiseen, mutta eiköhän se rahna määrää!
BD:n meni konkurssiin ja siinä sivussa BD:n tytäryhtiö Beluga. BD on myös toiminut monelle firmalle alihankkijana, joten siltä kulmalta maailmaa voi olla aikalaisia paattien toimitusvaikeuksia tänä vuonna.
Lyhyt (2 min) testipätkä GoPro:lla kuvattua uimahallimelontaa.
Maanantain harjoituksesta jäi toista tuntia tallennetta, jossain vaiheessa yritän tehdä koosteen jossa olisi mahdollsimman monta eskimopyörähdystä ja muuta tekniikkaa.
Loistava kamera, kutittelee itsekin hommata. Tuo on se puuttuva 3 silmä mikä pitäisi olla omaan tekemiseen, ei se mielikuva miten tekee vaan karu tai mieluisa kuva