Retkiluistimen ja monon valinnasta
Millainen on hyvä retkiluistin ja luistelukenkä?
Retkiluistimen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat terän rakenne ja muoto, luistimen pituus, luistinkokonaisuuden jäykkyys ja paino, kestävyys, sekä sidevaihtoehtojen asennettavuus. Luonnonjäillä vaihtelevissa olosuhteissa luistelemiseen kannattaa joiltakin osin valita ns. kultainen keskitie, kestävyyden osalta kuitenkin se paras.
- Terän tulisi olla kovuudeltaan 56-60 HRC työkaluterästä, pysyy terässä muttei murru helposti
- Terän paksuus noin 1,5 mm, ohuempi ei ole yhtä kestävä
- Terän etuosa melko loivassa kaaressa nouseva, ylittää epätasaisuudet paremmin
- Terän kaari sijoittuu noin 29-35 m säteisen ympyrän kehälle
- Pituus cm = kengännumero + 3
- Siteen voi asettaa siten, että monon kärjestä ja kannasta on sama etäisyys terän vakiokaarisen osan päihin, eli mono olisi keskellä luistinta. Hivenen taaempana se voi olla (kuten kuvassa, parantaa huonon jään ominaisuuksia), vaan ei edempänä.
- Luistin on jäykkä eli ei kierry pituussuunnassa käsin väännettäessä. Jäykkä luistin käyttäytyy vakaasti kaikissa olosuhteissa, myös silloin kun alusta pyrkii ohjaamaan terää (esim. pehmeä tai luminen jää).
- Paino siteineen ~500g per luistin
- Luistimella on vikavapaa maine eli ei tiedossa luistinrikkoja
- Terän saa halutulla sidemallilla
Luistelujalkineen ja siteen valinnassa tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kengän sopivuus omaan jalkaan, pohjan kiertojäykkyys, nilkan tuki, kengän paino, kengän käveltävyys ja kengän vedenpitävyys.
- Kengän tulisi tuntua miellyttävältä heti ensi kertaa jalkaan laitettaessa. Koon valinta kuten hiihtokengissä. Jalan on pysyttävä paikallaan kengässä, kenkä ei saa hölskyä.
- Mitä kiertojäykempi pohja, sen parempi. Pohja ei kierry pituussuunnassa käsin väännettäessä.
- Nilkan tuen tarve on yksilöllinen ominaisuus. Pystyt seisomaan kengillä luistimet jalassa niin että nilkat pysyvät suorassa. Pystyt myös kontrolloimaan luistimen asentoa.
- Mitä kevyempi kenkä, sitä taloudellisempi luistelu. Liikutat kengän massaa jokaisella puristuksella/potkulla. Tämä on BC-monon heikko kohta.
- Luisteluretkillä on toisinaan tarve kävellä lyhyitä matkoja, jäälläkin. Pohjan pito on silloin tärkeää. Lumella kävellessä lumi ei saisi paakkuuntua siteen kiinityskohtiin. Nämä ovat luisteluhiihtomonon heikkoja kohtia.
- Kenkä ei saisi kastua ensimmäisestä roiskevedestä. Joskus parhailla jäillä on sulamisvettä jään pinnalla.
Terän kovuudesta
Yksi tärkeimmistä luistimen luisteltavuuteen vaikuttavista tekijöistä on terän laatu ja teroitustapa (jonka voi tietyissä rajoissa muuttaa jälkikäteen koneellisella teroituksella). Terän laadun oleellinen parametri on käytetyn teräksen kovuus, jonka mittayksikkö on Rockwell (HRC). Pikaluistinten terät ovat usein yli 60 HRC High Speed Steel -terästä, jonka kova jäykkä rakenne ei muutu erittäin voimakkaan luistelupotkun eli puristuksen alla. Kovan teräksen haittapuolena on, että se murtuu helposti. Siksi retkiluistimissa käytetään usein 55-59 HRC työkaluterästä, joka kestää paremmin luonnonjään rasitukset, mutta pitää silti muotonsa ja terävyytensä riittävän hyvin. Jos tavoitteena on mahdollisimman nopea hiihtokenkään kiinnitettävä luistin, eikä muilla ominaisuuksilla ole mitään merkitystä, kannattaa tutustua pikaluistinvalmistajien Zandstran, Maplen ja Vikingin retkiluistinmalliston hienoimpiin versioihin. Terän ollessa 0,8-1,0 mm, 64-65 HRC pikaterästä (HSS) on luisto parhaimmillaan. Kolikon kääntöpuolella on, että matka voi keskeytyä terän murtumiseen, eikä ahtojääominaisuuksistakaan ole takeita.
Luisteluhiihtomonot vs. BC-monot
Luisteluhiihtomonot häviävät BC-monoille kahdessa asiassa, käveltävyydessä ja luistinten kiinnittämisen helppoudessa etenkin lumisella kelillä. Luisteluhiihtomonot lähes järjestään keräävät lumipaakkuja siteen kiinnityspisteiden kohdalle ja paakkujen irrottaminen edellyttää jääsauvan tai muun apuvälineen käyttöä. BC-monoissa riittää yleensä jalkojen kopistelu jäätä vasten. Usein ei tarvita sitäkään, vaan luistimet voi muitta mutkitta laittaa jalkaan. Toisaalta luisteluhiihtomonot ovat jäykempiä ja kevyempiä kuin BC-monot. Osa BC-monoista, erityisesti painavimmat, ovat lämpimämpiä kuin luisteluhiihtomonot.
Mitkä luistimet sitten olisivat hyvät?
Itse käytän ainoastaan kotimaisia Jääkiito II -luistimia ja ne ovat palvelleet minua hyvin niin pitkillä luisteluretkillä kuin vaativissa olosuhteissa. Muita tutustumisen arvoisa voisivat olla Zandstran työkaluteräksisellä terällä varustetut mallit, ruotsalaiset Siljan Skatet, kenties jopa ruotsalaisen Skyllermarksin Röd-mallit. Kaikki ovat suosittuja retkiluisteluseurojen nopeimmissa, pisimpiä retkiä tekevissä luisteluryhmissä. Nämä nyt joitakin mainitakseni.
Rauli Rautavuori 
Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Kävin ensimmäistä kertaa kokeilemassa retkiluistimia ja reissu oli suorastaan raivostuttava. Olen kelpo luistelija hokkareilla ja olen niillä useampana talvena luistellut myös luonnonjäällä retkityyliin. Tänä talvena päätin hankkia tarkoituksenmukaiset välineet, mutta ensimmäisen kerran jälkeen petyin suuresti. Mietin, että onko vika välineissä vai luistelijassa. Kuuluuko retkiluistimien olla kiikkerät ja helposti syrjältä toiselle taittuvat?
Minulla on Lundhagsin EXA NNN BC luistimet ja muutaman vuoden vanhat Alpinan BC monot. Mono taittui nilkan kohdalta ja kaaduin kerran juuri siitä syystä, että nilkan taittuessa sisäsyrjälle luistin taittui vastaavasti ulkosyrjälleen. Sain tehdä töitä tosi paljon sen eteen, että sain jalan, nilkan ja luistimen pysymään suorassa.
Monoissa ei ole minkäänlaisia vahvikkeita nilkan kohdalla. Lisäksi tuntui, että nilkan kohdalla oli ehkä hieman liikaa myös tilaa vaikka kenkä on muuten sopiva. Mahtaisiko ongelma korjaantua paremmilla monoilla vai onko retkiluistelu vaan oikeasti noin vaikeaa ja vaatii kunnolla opettelua?
EXA-luistimista: ne ovat poistuneet tuotannosta, koska ne olivat epäonnistuneet. Vaakatasoon taivutettu osa, johon side kiinnitetään, ei säilytä asentoaan terään nähden vaan taipuu alaspäin, Seurauksena on, että nilkan ollessa suorassa luistin on vinossa ja luistimen ollessa suorassa nilkka vinossa. Luistimet ovatt siis kehnot.
Kehottaisin vaihtamaan kelvollisiin (melkein mihin tahansa muihin) luistimiin, ennenkuin mietit jalkineen tai luistelutekniikan muuttamista.
Päivitysilmoitus: Mitkä kengät retkiluisteluun?