Helgeland 2015
Seuraava teksti ei sisällä retkikohteiden yksityiskohtaista esittelyä, jollainen jää mahdollisesti myöhemmin kirjoitettavaksi. Jos reitillämme olleet kohteet ja kokemukset kiinnostavat, voit aina kysyä artikkelin kommenteissa.
Oli kulunut muutamia vuosia siitä, kun Merimelojien melontaretki oli viimeksi suuntautunut Norjan rannikolle. Olimme (Katri ja Rauli) edelliskesänä tehneet retken Helgelandin saariston eteläiseen osaan (retkestä kertova artikkeli /yleistietoa Helgelandissa melomisesta). Osoittautui, että löytyy Norjassa melomisesta kiinnostuneita, siellä kohdattavissa olosuhteissa kotonaan olevia Merimelojia. Oli mukava kokea tämä retki yhdessä.
Pohjoisen Helgelandin (retken ennakkotiedot Merimelojien sivuilla) retki heinäkuussa 2015 sisälsi alkuperäisen suunnitelman mukaan melontaa, patikointia, kulttuurikohteita ja luonnonnähtävyyksiä kymmeneen melontapäivään pakattuna. Lisäksi tietenkin ajomatkat lähtöpisteeseemme Nesnaan ja takaisin, kaksi pitkää päivää suuntaansa seuramme pikkubussissa. Eikä ajomatkalla vältytty kommelluksilta – päädyttiin nimittäin vankilaan. Vankilan nimi oli Gamla Fängelse ja se sijaitsi Umeåssa.
Melotuilla kilometreillä mitattuna retkemme ei ollut kovinkaan pitkä, kymmeneen päivään mahtui 284 km kajakissa. Näiden kilometrien aikana päästiin kuitenkin melomaan niin tyynellä kuin komeassa aallokossa, kapeissa salmissa ja aavoilla ulapoilla saariryhmien välillä. Muutamia vajaan 20 km ylityksiäkin mahtui reitille. Oli havaittavissa, että näin lyhyet keskimääräiset päivämatkat olivat ainakin osalle ryhmästä hieman alakanttiin totuttuun verrattuna.
Kuva: melottu reitti
Lyhyiden päivämatkojen puolustukseksi on sanottava, että Norjassa olosuhteet sanelevat tekemisen. Välitöntä kompensaatiota päivämatkoihin toi runsas patikointi, varmaan runsaampi kuin mihin melontaretkillä on tavallisesti totuttu. Metrejä kertyi niin vaaka- kuin pystysuunnassa. Leijonan harjalle kiipeäminen sai posket iloisen punaisiksi ja hengityksenkin hieman kiihtymään. Jäätikön roikkuvan sinisen kielen luona vieraillessamme kertyi huomaamatta matkaa. Myrskypäivää pidettiin kävelemällä halki soiden ja kallioiden, kunnes kärrypolkua seuraillen päädyttiin hiljaiselle kylälle. Pimeä tunneli nousi vuoren halki kohti erästä Helgelandin komeimmista näköaloista. Lunnien etsijät kiertelivät kallioita ja niiden välissä lepääviä peikkometsiä.
Vain kerran meinasi käydä ohraisesti leiripaikan etsinnässä. Vetäjillä meinasi jo loppua usko, mutta kiitos muiden tarkkaavaisuuden, löysimme retken ainoan hiekkarannattoman leiripaikan. Kiitos ja anteeksi. Matalien lahtien ja hiekkarantojen sekä vuoroveden yhteiseloon tutustuimme huolellisesti. Kun lähtö tai saapuminen sattui osumaan korkealle vedelle, kaikki sujui kuin tanssi. Kun oli matalan veden aika, kaikki sujui edelleen kuin tanssi. Hyvällä yhteispelillä kajakkien kantaminen ei ole minkäänlainen ongelma.
”Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa”. Kulunut sanonta, jonka paikkansapitävyyden jokainen voi arvioida itse. Oheisesta linkistä löytyy Katrin ja Raulin kuvia retkeltä. Hienoja kuvia oli kaikilla, olisi hauskaa jos niitäkin voisi julkaista muille.
Kiitos Harri, Laura, Mia, Reino ja Riitta hienosta retkestä! – Katri ja Rauli
Kommentit