Gotland Runt Zazzzu-kaksikolla 2012
Kesän 2012 lomamelontaretkemme kohteeksi valikoitui Gotland (ja Fårö) Runt. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen retken aloituspaikkaan pääsi vähällä auton ajamisella. Tukholmaan laivalla, tunnin ajomatka Nynäshamniin ja kolmen tunnin pikalaivakyyti Visbyn satamaan.
Gotlanti on ruotsalaisten suosikkilomakohteita, joten majapaikat ovat helposti täyteen varattuja. Tämä kannattaa huomioida myös laivalippuja varatessa – aikainen varaaja saa liput haluamaansa laivavuoroon. Retkeilijää ruuhka ei juuri haittaa. Leirintäalueelta löytyy aina tilaa teltalle ja autonkin saa pysäköidä retken ajaksi.
Oman retkemme lähtöpaikaksi muodostui Björkhaga Strandby camping Klintehamnin lähellä, noin 30 km Visbystä etelään. Vinkin hyvästä paikasta saimme aikaisempien Gotlannin kiertäjien Meloja-lehteen kirjoittamasta artikkelista, kiitos siitä. Retken lopussa auto löytyi sieltä mihin olimme sen jättäneet.
Tämän vuoden kesälomaretken kajakkivalinta oli KayakPro Zazzzu -kaksikko, josta onkin jo aiemmin kirjoitettu tänne blogiin. Zazzzu osoittautui erinomaiseksi pidemmänkin meriretken kulkupeliksi. Kevytkulkuinen ja nopea, helposti hallittava, riittävän tilava, vakaa ja yllätyksetön. Zazzzun luonteva matkanopeus ”sekaparikaksikkona”, minä edessä ja Katri takana, asettui kymmeneen kilometriin tunnissa. Myötäisessä matkavauhti saattoi nousta yhteentoista, kovassa (<12 m/s) vastaisessa se tippui hitaimmillaankin vain vajaaseen yhdeksään kilometriin tunnissa. Viidenkymmenen kilometrin päivämatkan melomiseen kului viisi tuntia. Välissä pidetty ruokatauko nosti päivittäisen melontaosuuden kokonaiskeston 7-8 tuntiin. Myötätuulessa Zazzzu kulki ”törkeän hyvin”, täyden retkilastin kanssa mitattu huippunopeus oli 18,3 km/h (gps oli vain satunnaisesti päällä, parempiakin surffeja saattoi tulla). Meloimme kajakkia ”pienillä” meloilla, minulla oli Bracsa IV min 209 cm ja Katrilla Bracsa Children 205 cm. Mukavasti sujui.
Gotlannin ja Fårön kiertomme kesti yhdeksän päivää, joista yhden vietimme maissa Fårön länsirannikolla parempaa melontasäätä odotellessa. Kahdeksasta melontapäivästä kaksi oli puolikkaita päiviä, jossain vaiheessa päivää jouduimme pitämään pidennetyn tauon odottaessamme tuulen laantumista. Retkemme ajaksi sattui viimeistä päivää lukuunottamatta hyvin tuulinen jakso, joka päivä tuuli jostain suunnasta vähintään 8 m/s.
Matkaa kertyi yhteensä 391 kilometriä.
Gotlannin rannikko on hyvin vaihtelevaa. Hiekkarannat ja hiekkapohja vaihtuvat erokokoisista pyöreistä kivistä koostuvan sorarannan kautta kivikkoiseen raukkirantaan, jossa pohja muodostuu muhkuraisesta kivilaatasta, seassa isompia kiviä. Välillä rannan yllä kohoavat komeat jyrkäntet eli klintit. Välillä ranta on täysin kivetön, välillä turvallinen (ja riittävän syvä) melontavesi löytyy vasta kilometrin-parin etäisyydellä rannasta. Kertarantautuminen surffissa raukkirantaan voi tehdä kajakista entisen, joten aallokossa rantautuminen on hoidettava huomattavasti huolellisemmin kuin vaikkapa Tanskassa.
Sääpäivän raukkirannasta lähtiessä oli harjoitellusta maratonkilpamelonnan rannastalähdöstä hyötyä. Etumeloja kiipesi rantavedessä sisään ja laittoi aukkopeitteen. Takameloja työnsi kajakkia hieman syvemmälle ja surffin hetkellisesti madaltuessa potkaisi kajakin liukuun (toinen jalka pohjassa ja toinen kajakissa) istuen nopeasti pulpettiin melomaan. Nopea kiihdytys vei kaksikon turvalliseen veteen, jonka jälkeen takamelojakin saattoi sulkea aukkopeitteen. Väärä ajoitus tai tunarointi lähdössä olisi saattanut aiheuttaa kajakin vaurioitumisen, kenties melontakelvottomaksi.
Tämän retken ruokailut hoidettiin pääosin trangia-retkiruoka -linjalla, tosin pienessä Sliten kaupungissa hyökkäsimme paikallisen pizzerian annosten kimppuun ja viimeistelimme tankkauksen kahvila Humle&Dumlen jäätelöllä, leivoksella ja kahvilla. Zazzuun mahtuu hyvin vettä ja ruokaa kyytiin. Veden kanssa oli yksi ongelma. Juuri ennen retkelle lähtöä ostettu Ortliebin 10l vesisäkki vuoti pahasti, se tulikin retken päätyttyä korvattavaksi Tukholmasta ostetulla MSR Dromedar-säkillä, jonka 6l versiosta meillä on vain hyviä kokemuksia. Kajakissa meillä oli kerrallaan ruokaa noin viideksi päiväksi ja vettä noin 20 litraa. Vaikka kaupat ovat harvassa, vierasvenesatamia ja muita vedenottopaikkoja löytyy hyvin.
Katoksi pään päälle hankimme täksi kesäksi uuden teltan vanhan Hilleberg Niakin seuraajaksi. Exped Venus II Ultralight on parikiloinen kahden hengen teltta, joka nimellisesti Hilleberg Staikaa pienemmästä koostaan huolimatta tuntuu tilavammalta. Eipä vähään aikaa ole ollut sadesäällä näin kuivaa teltassa, Exped tuulettuu hyvin. Pakattuna telttaa mahtuu pieneen tilaan, se on Zazzzu (ja Inuk) -yhteensopiva. Mikä parasta, Expedin teltat pystytetään pohjoismaiseen tyyliin, sisäteltta on valmiiksi kiinni ulkoteltassa ja kaaritunnelit sijaitsevat ulkoteltassa.
Mieleen jääneitä nähtävyyksiä ovat ainakin Hoburgin ukko saaren eteläkärjessä, Fårön pohjoisrannikon mahtavat raukit ja upeat hiekkarannat, maaseutu taloineen, tuulimyllyineen ja lampaineen, sekä keskiaikainen Visbyn kaupunki. Monta majakkaakin nähtiin, monta jäi vielä seuraavaan kertaan. Gotlannin vesillä jokainen päivä oli elämysmatkailua parhammillaan, erikseen nimettävistä nähtävyyksistä viis. Niin, ja onneksi Hoburgin ukko ei päättänyt nousta tämän laivan kannelle, sen verran isokokoisesta herrasta on kyse.
Tähän tulee mahdollisesti vielä lisää tarinaa sitä mukaa kun asiat palautuvat mieleen.
Rauli Rautavuori 
Kommentit