Retki-idea: Jyllannin pohjoisosan kierto
Erilaiset Runt-melonnat tuntuvat nyt olevan muotia. Voisiko niitä keksiä lisää?
Runt Vendsyssel-Thy eli Jyllannin pohjoisosan kierto voisi olla toteuttamisen arvoinen. Esimerkiksi Merimelojien retkivalikoimaan on peräänkuulutettu lisää vaativia meriretkiä. Tässä olisi sellaisen idea. Vetäjä vain puuttuu, Merimelojissa kun vaativamman retken vetäjältä vaaditaan Kanoottiliiton myöntämää melontaopas-titteliä. Sen paremmin minulla kuin Katrillakaan ei sellaista ole (eikä minulle tule, periaatteellisista syistä).
Millainen retki tämä voisi olla?
Kesto kaksi viikkoa matkoineen: melontaan olisi syytä varata kymmenen päivää (noin 50 km päivässä), lisäksi 1-2 varapäivää. Reitille kertyy pituutta noin 500 km. Matkat laivalla Travemünden kautta vaativat pari päivää.
Reitti: Tuuliennusteiden mukaan joko myötä- tai vastapäivään Jyllannin pohjoisosan ympäri. Lähtöpaikka valittaisiin Jyllannin osat erottavan sisävesistön Limfjordenin varrelta. Reitistä lähes puolet Pohjanmeren rannikolla, pienehkö pätkä Kattegatissa Jyllannin itäpuolella, pitkähkö siivu suuren sisävesistön melontaa Limfjordenilla.
Leiriytyminen: Tanskassa on leiriytyminen rannalle kielletty. Osan matkaa voisi korkeintaan kymmenen hengen retkiryhmä siitä huolimatta leiriytyä rannan takana odottaville dyyneille. Osalla reitistä, erityisesti itäpuolella ja Limfjordenilla olisi tapeen käyttää leirintäalueita (Tanskasta löytyy myös ns. privitiivisiä leiriytymispaikkoja joissa leiriytyminen on ilmaista, niistä harva vain on rannalla). Jos länsipuolella tulisi sääpäiviä (varmasti tulisi), tai miksei muuten vain kokemuksen takia, voisi koko retkiryhmä kerran kokeilla B&B-majoitusta.
Vaativuus: Osallistuja pärjää tällaisella retkellä jos Porkkala Runt menee kivuttomasti 10 – 12 m/s etelä-/lounaistuulella tyhjällä merikajakilla (eli aallokkomelontataidot ja tasapaino ovat kohdallaan), osaa surffata kohtalaisessa myötäaallokossa, hallitsee kajakin ohjailun, tuennat (ja eskimopyörähdys) ovat toimivia, ketteryys riittää nopeaan ulostuloon ja kyytiin kiipeämiseen surffirannoilla, selkä kestää kajakin kantamisen rannan yli hihnoilla maksimissaan 100 – 200 metriä, suolaisen veden ja hankauksen sormiin ja kämmeniin nostattamien rakkojen kirvelyn kestää päivästä toiseen, hiekka keittimellä laaditun ruoan seassa ei haittaa, ja ennen kaikkea omaa reipasta seikkailumieltä antamatta haasteiden lannistaa!
Mitä retkellä voi nähdä ja kokea: erilaisen isomman meren, avoimet jatkuvat hiekkarannat, rannikon vanhat majakkanähtävyydet, vuorovesimelontaa ja aallonmurtoja, kauniita kyliä ja kaupunkeja, tunnettuja tanskalaisia ruoka- ja juomalajeja, tanskalaista ystävällisyyttä. Säitä laidasta laitaan – Tanska on mannermaisen ilmaston ja pohjoisen Atlantin meri-ilmaston rajalla.
Pallo on laitettu pyörimään. Otsikkoon palatakseni kysyisin: lisäys retkikalenteriin – mutta mikä seura ehtii ensiksi? Onko se Merimelojat?
Rauli Rautavuori 
Moi!
Varmaan hieno kokemus, meillä on tanskalaisten kanssa hyvä yhteistyö Skim kajaakkien ympäriltä, ja heiltä varmaan saisi matkavinkkejä.
Parasta aikaa Geir Haukursson kiertää Differillä Tanskan saaret yrittäen rikkoa ennätys…!? Saas nähdä.
Nyt voi sitten alkaa kutsua Skim suomalaiseksi, onhan se koko ajan valmistettu suomessa, ja nyt omistuskin on Suomen Kokkolassa, Charger Composites’illa.
Uuttakin on tulossa jos vain jaksatte vähän odottaa.
Hyviä menontakelejä toivottaen, Skim -tiimi!
Muutama Tanskan kiertäjä onkin jo päässyt tänä vuonna perille. Missä Geir Haukursson mahtaa tällä hetkellä olla?