Luistelun perustekniikasta
Luistelun, oli se sitten retkiluistelua, taitoluistelua, pikaluistelua tai jääpelien luistelua, tekniikan peruselementit ovat samoja.
- Puristus (tuttavallisemmin potku) koko terällä sivulle. Puristus suoritetaan reittä ojentavilla isoilla lihaksilla (vrt. Kummelin Timo Silakan opetus ”purista perseellä”). Edellytyksenä tälle on riittävän syvä polvikulma, josta jalka pääsee ojentumaan (mutta ei ns. lukkosuoraksi asti). Valitettavan moni luistelee polvet suorana ja käyttää vain reiden loitontajia, jotka ovat suhteellisen heikot.
- Liu’un aloitus lievästi etuviistoon, liukuva jalka lähtee puristavan jalan vierestä. Niin läheltä että kenkien sisäsyrjät lähes koskettavat yhteen.
- Painonsiirto puristavalta jalalta liukuvalle jalalle
- Liuku luistimen koko terällä terää kanttaamatta, niin että painopiste on terän yläpuolella (liukua voi jatkaa pysähdykseen asti kaatumatta sivulle).
- Puristuksen jälkeinen jalan palautus takakautta keskilinjaan.
- Vartalon asento hieman etukumarassa, sitä syvemmällä mitä kovempaa luistellaan. Yksi nyrkkisääntö retkiluisteluun on: pidä liukuvan jalan varpaat, polven etuosa ja olkapää sivusta katsottuna samalla pystysuuntaisella linjalla. Vastatuulessa niin syvälle kuin rahkeet riittävät, silloin olkapää voi olla edempänä.
Suurimman osan retkiluistelijoista kannattaa omaa tekniikkaa pohtiessa keskittyä näihin, hienouksiin voi syventyä sitten kun taloudellinen perustekniikka on hallussa.
Samat asiat löytyvät esimerkiksi Oulun Tarmon luistelutekniikkasivuilta ja kuvitettuna US Speedskatingin opasvihkosena.
US Speedskatingin tuottama video havainnollistaa edellä esitettyä. Lisäksi muutama esimerkki perustekniikasta retkiluisteluretkellä (yours truly) osoittamaan, että reppu selässä retkellä suurin ero pikaluistelutekniikkaan on pystympi (pikaluistelun näkökulmasta huonompi) asento:
Paljas jää: http://www.youtube.com/watch?v=pkVfqbpzc-c
Jääkukkainen jää: http://www.youtube.com/watch?v=oyW-AgaMLck
Pehmeä, huonosti luisteltava jää: http://www.youtube.com/watch?v=u3g99JHiYhg
Rauli Rautavuori 
Jos haluaa hifistellä puristusta, niin luistin tulee jäähän lähes suoraan eteen osoittaen, mutta ulkokantilla. Tällöin luistin liukuu loivasti ulos kaartaen. Painon siirrolla sisään luistin kallistuu hitaasti sisäkantille. Kaarto muuttuu sisäänpäin kaartavaksi. Juuri tämä kaarron muutos ulkoa sisälle tuottaa eteenpäin vievää voimaa ja samalla selittää miksi Koskelalla on sellaiset reidet.
Juuri niin, mutta kyseisen yksityiskohdan painottaminen saattaa vaikeuttaa luistimen koko terällä liukumisen ymmärtämistä/oppimista. Siksi en sitä tekstissä mainitse.
Hyvä pedagoginen pointti.
Samaten koko potku tai mieluummin puristus pitää tehdä koko terällä loppuun saakka. Ainoastaan irtoavalla kannalla voi viimeistellä jalkaterän ojennuksella. Sekin vaatii jo hyvän perustekniikan. Vinkkinä flippaavan kärjen ongelmiin (joita näyttää olevan monilla) on muistaa pitää paine kantapäälläkin.