Zandstra NIS retkiluistimet testissä
Hankin Zandstra NIS -luistimet mielenkiinnosta, päästäkseni itse kokeilemaan niitä erilaisissa olosuhteissa.
Ensivaikutelma
Zandstran ilmoittama luistimen pituus on käytännössä terän näkyvän osa pituus, luistimen runko on hieman pidempi. Siksipä Zandstra NIS 43 -luistimet ovatkin tosiasiassa 45 sentin pituiset. Ruuvisarjan avulla asennettavien Salomon-siteiden valmiit kiinnitysreiät mahdollistavat siteen asentamisen siten että 44-numeron Salomon RS Carbon -mono asettuu terän suoran osan keskelle. Isommalla kengällä asennus jää hivenen takapainoiseksi.
Ensikokemuksia
Vaikka luistimissa on tarrat, joissa ilmoitetaan niiden olevan valmiiksi teroitetut ja käyttövalmiit, asianlaita ei ole ihan niin. Luistimilla voi kyllä luistella, mutta paketista otettuna luisto ei ollut paras mahdollinen. Muutama veto teroituskivellä paljasti syyn. Luistimessa oli isot alaspäin kääntyneet skraadit eli kierteet. Melko kovasta terästä niiden pois saaminen olikin sitten kohtuullisen vaivan takana. Vaivannäön lopputulos oli kuitenkin hyvä, Oulunkylän radalla luisto ja pito olivat mainiot, kuten teroitetulta luistimelta voi odottaa.
Jossain määrin röpelöisellä luonnonjäällä tehdyllä retkellä luistimet toimivat käytännössä yhtä hyvin kuin vakioluistimeni Jääkiidot, joihin verrattuna suurin ero tulee luistimen korkeuden seurauksena. Sentin korkeampi Zandstra vaatii täsmällisempää tekniikkaa, erityisesti kuluneella monolla jonka pohjan jäykkyys on kadonnut vuosien sekä luistelu- ja hiihtokilometrien myötä. Luistimet tuntuivat hyvin hallittavilta.
Aasinsiltana monoista: huomattuani vanhojen Salomon RS Carbon -monojeni pohjan löysistymisen ostin uudet. Melkoinen ero – uuteen verratessa vanha kenkä muistuttaa jäykkyydeltään enemmänkin perinteisen monoa. Hyvin silläkin on pärjännyt, mutta nyt vanha kenkäpari jää hiihtokäyttöön, jossa ei vaadita niin suurta jäykkyyttä. Vertailun vuoksi kaivoin kaapista myös Powerslide R2 -rullaluistimeni, joiden matalanilkkainen hiilikuitukenkä 100mm pyörästön päällä tuntui tukevammalta kuin vanhan löysistyneet Salomon-mononi…
Muutaman luisteluretken verran viisaampana
Takana pari kohtuullisen pituista retkeä merijäällä Zandstra NIS:llä luistellen. Hyvät luistimet, toimivat sekä tasaisella että huonommalla jäällä. Aika vaikea löytää isompaa eroa Jääkiidon ja Zandstran välillä. Jälkimmäisen kestävyydestä ei lyhyellä kokemuksella voi sanoa oikeastaan mitään. Suolaantuneella tai muuten vaan hieman pehmeämpipintaisella jäällä, kuten paikoitellen taannoisella retkellä Hangon seudulla, olisin sittenkin mieluummin luistellut Jääkiidoilla. Siinä lienee selkein ero näiden kahden välillä. Tosin sanoen syysjäillä Zandstra saattaa olla vähän liukkaampi, lämpimän kelin merenjäillä Jääkiito kiitää edelle. Erot ovat kuitenkin aika pieniä.
Johtopäätöksenä voisi olla, että hyviä luistimia löytyy muiltakin kuin Jääkiidolta. Miten matka joutuu – se on ennen kaikkea luistelijasta ja luistimen teroituksesta kiinni.
Sitten on toki huonompiakin luistimia. Vaasalaisten Retkiluistelijoiden Facebook-ryhmässä oli paljon kertova kuva, jossa uuden Lundhags-luistimen siteiden kiinnitysreiät ovat väärässä päässä luistinta https://goo.gl/xqfu9V
Eräissä toisissa luistimissa puolestaan on niin puutteellinen jäykkyys, että luistinta voi käsivoimin kiertää pituusakselinsa ympäri. Osa tietää mistä merkistä ja mallista puhun..
Rauli Rautavuori 
Kommentit